Ordinary week

Arki on jälleen vaihtumassa viikonloppuun ja viikko onkin ollut aika tavanomainen, vaikkakin se on välillä tuntunut matelevan oikein kunnolla ja ajatukset ovat ovat lennelleet myskyn tavoin. Ja yllätys yllätys tällä viikolla on satanut. How can I describe my feelings about the weather? I hate it! 

Sateista huolimatta viikkoon on sisältynyt paljon kaiken näköisiä uutisia. Ensinnäkin maanantaiset opiskelupaikka uutiset, joiden kanssa en tiennyt mitä tekisin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vietän vielä vuoden kotikonnuilla. Laitoin nimittäin eilen hakemuksen Pornaisten kunnalle iltapäivätoiminnanohjaajan paikasta ja tänään sähköpostiini oli tullut viesti, että sain paikan! Täysipäiväinen opiskelijaelämä saa siis vielä odottaa ainakin vuoden päivät ja teen töitä ja suoritan avoimessa yliopistossa kasvatustieteen opintoja. Luulisi niistä olevan ainakin jotain hyötyä kouluunpääsyn kannalta, hopefully. Pienoisena mutkana matkassa on tietysti se, että vielä tarvitsisi hankkia kulkuväline sinne työpaikalle mutta eiköhän asia ratkea ajallaan. Tyhmää miten elämä ei mene aina suunnitelmien mukaan, mutta ainakin tällä hetkellä asiat tuntuu olevan ihan hyvin näinkin. Vaikka aluksi suunnittelemani reilun kuukauden loma vaihkuikin kahteen viikkoon niin en vastustele. Tärkeintä, että nyt on työpaikka ja plan miten parannan mahdollisuuksiani päästä ensi vuonna haluamalleni koulunpenkille. Ja siis ajatuksena on kuitenkin ottaa koulupaikka vastaan, mutta lykätä aloittamista vuodella (ihan vain varmuudeksi).

Vaikka aluksi mainitsin viikon olleen tavallinen, niin eilen oli ohjelmassa jotain normaalista poikkeavaa. Kiran Australiaan muuttanut luokkakaveri on nyt lomalla täällä ja torstaille sattuneen hyvän ilman ansiosta koulun viereinen puisto kuhisi taas lapsia ja myös Joshua oli siellä. Mikäpä sen ihanampaa katseltavaa kun kaverukset näkevät pitkästä aikaa ja yhdessä olo on niin luonnollista. Oli myös ihana nähdä Joshin äitiä. Hän on niin ihana ihminen. Eipä tule heti mieleen ihmistä kenen kanssa olisi yhtä helppoa tulla juttuun, vaikka ei oikeasti edes kovin hyvin tunneta.

Lisäksi, meillä koululla järjestettiin International Food Party, jonka ideana on, että päästään tutustumaan erilaisiin ihaniin ruokiin. Itse vein paikalle mustikkakiisseliä ja Väinämöisen palttoon nappeja tuorejuuston kera. Jäi sellainen olo, että kaikki tykkäsivät tai eivät ainakaan kehdanneet sanoa niiden olevan pahoja.

Luokkakaverini Thaimaasta oli tehnyt aivan taivaallisen hyvää nuudelivokkia ja maistoimpa ensimmäisen kerran myös tiramisua. Tarjolla oli muun muassa myös turkkilaista makaronisalaattia, italialaista lasagnea, japanilaisia sipsejä ja mitähän vielä. Niin paljon kaikkea, ettei kaikkea kerennyt edes maistamaan tai olisi edes jaksanut. Tässä tulee ihan hirmuinen nälkä vain ajatuksesta. Ja varsinkin se nuudelivokki! Tää tyttö lähtee Thaimaaseen heti vaan kun on rahaa ja aikaa!

Niin ja asusteleehan tässä talossa yksi todellinen harvahammaskin.
Kolme hammasta lähtenyt viikon sisään.