arki vastassa

Monet ystäväni ovat kyselleet, että mitä minulle tänne kuuluu ja miten on mennyt. Tähän on helppo vastata; samaa arkea tämä on täälläkin kuin Suomessa. Täällä on mun tämän hetkinen koti. Olen tutustunut kotikaupunkiini, käynyt pari kertaa Lontoossa ja myös Brightonissa. Ei osaa oikein ole enää sellasita mitä uutta ja ihmeellistä odottaisi. Viikoilla kuntoilen Kiran ollessa koulussa ja muuten vietän aikaa hänen kanssaan. Viimeiset pari viikkoa on tuntunut menevän aika hitaasti, oikeastaan madellen. Viikoilla teen töitä ja viikonloppuisin käyn ehkä jossain jos huvittaa. Viimeviikonloppuna kävin Alinan kanssa leffassa. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti, varmaankin lähinnä sen takia, että kaikki oli uutta ja ihmeellistä.
Pari viimeviikkoa on mennyt sen takiakin hieman heikommin, että Kiran odotettu muutto/ikävä -purkaus on vasta nyt alkanut (ajattelimme sen tulevan jo heti tammikuussa, mutta taisi neiti olla silloin vielä vieraskorea). Käytännösssä tämä osoittautuu ikävänä, kiukutteluna ja hermostumisena. Näistä päädytään yleensä itkuun mistä ei meinata päästä ihan heti yli. En halua mitenkään vähätellä Kiran tunteita ja olisihan se ennemmin epänormaalia, ettei mitään reaktiota muutosta tulisi, mutta kyllä tässä ollaan nyt kaikki omalla tavalla koetuksella. Esimerkiksi viime perjantaina sain Kiran kouluun vasta 20minuuttia myöhässä, muutoinkin kärpäsestä tulee todella helposti härkänen. Enkä muista milloin viimeksi olisin saanut nukkua siihen asti kun herätyskello soisi (7:15). Kira on tullut herättämään erinäisistä syistä, milloin ikävästä ja milloin vatsakivusta, huomattavasti ennen kello 7. Nyt en edes osaa nukkuakaan rauhassa siihen asti, että kello soisi vaan kun kuulen Maija lähtevän töihin tai huomaan kellon olevan kuusi rupean alitajuntaisesti stressaamaan siitä, milloin Kira koputtaisi oveeni.

Yhteishakukin alkoi maanantaina. Pitäisi hakea ja miettiä tulevaisuutta, ajatukset suuntautuvatkin sen takia Suomeen ja koti-ikävä iskee. Nyt olen löytänyt 8 paikkaa joihin aion yliopistohaussa hakea. Se on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Nyt odotan vain yhdeltä yliopistolta vastausta kysymykseeni ja toivonkin, että saan laitettua haut menemään viimeistään perjantaina. Opiskelijaelämä täältä tullaan!

Ollaan parin kaverin kanssa jo suunniteltu kesää ja reissua Pipe Fest 2012 -festarille. Siitä tulee varmasti huippu reissu ja se on heti sen jälkeen kun tulen täältä takaisin Suomeen! Ootan sitä tosi täpinöissäni. Ja onkin alle 2kuukautta niin tulen käymään Suomessa pääsykokeissa ja kerkeän tapaamaan tärkeitä ihmisiä. Ennen toukokuuta on suunnitteilla, että vanhempani tulisivat käymään (ja tuomaan pääsykoekirjan), tekisin pääsiäislomareissun Edinburghiin, lukeapääsykokeisiin ja voisihan tuossa pääsiäisen aikaan joku muukin tulla kyläilemään. Vähän jotain eritystä siis tämän tavallisen arjen keskelle. Aika meneen niin paljon nopeammin kun on jotain poikkeavaa tapahtumaa tietyin väliajoin ja on jotain mitä odottaa.

Olipas tässä nyt ajatuksia sieltä täältä. Eiköhän asiat tästä lähde lutviutumaan.